Euroopan Bocuse d’Or-karsinnat käytiin 15.-16.10. Tallinnassa. Kilpailun kärkeen nousivat totutusti Norja, Tanska ja Ruotsi. Suomi sijoittui viidenneksi ja Anni Peräkylä voitti parhaan assistentin palkinnon.
Bocuse d’Or on maailman arvostetuin kokkikilpailu. Tallinnassa järjestettyyn Euroopan osakilpailuun osallistui 16 maata, joista 10 parasta valittiin kesäkuun 2021 alussa pidettäviin maailmanmestaruuskisoihin. Suomen edustaja Mikko Kaukonen ja assistentti Anni Peräkylä sijoittuivat viidenneksi ja ovat siten mukana loppukilpailuissa. Voiton vei Norja, toiseksi tuli Tanska ja kolmanneksi Ruotsi. Islannin neljäs sija sinetöi Pohjoismaiden menestyksen. Anni Peräkylä voitti myös parhaan assistentin palkinnon suorituksestaan.
– Olimme tyytyväisiä erityisesti kala-annokseen. Viiriäiset olivat suurempia kuin meille oli ilmoitettu, mikä aiheutti hiukan hankaluuksia. Kokonaisuudessaan olemme ihan tyytyväisiä, koko joukkue oli kuitenkin ensimmäistä kertaa Bocuse d’Or -kilpailuissa. Kilpailujen jälkeen käymme läpi koko harjoituksen ja suorituksen ja otamme opiksemme kohti Lyonia, Kaukonen kommentoi suoritusta.
Kilpailuissa valmistettiin kilpailuruoat virolaisesta viiriäisestä ja viiriäisen munasta sekä virossa kasvatetusta monnista. Monni tarjoiltiin tuomaristolle lautasilta ja viiriäinen kilpailua varten suunnitellulta tarjoiluvadilta. 20 hengen tuomaristo arvioi annoksia maun, ulkonäön, pääraaka-aineiden käytön sekä omaperäisyyden perusteella. Suomen tuomarina toimi Sami Rekola.
Kaukonen tarjoili tuomaristolle rapujuhla-teemaisen monni-annoksen. Monnin herkkää makua täydensivät suomalainen jokirapu, tilli ja paahtoleipä. Lisäkkeinä tarjoiltiin muun muassa juustolla ja akvaviitillä täytetty krustadi sekä omenaa ja fenkolia.
Suomi tuotiin viiriäisannokseen muun muassa metsäsieninä, savuna ja pohjoisen syksyn makuina. Vegaaniset lisäkkeet on tehty puutarhan antimista: sipuli ja punajuuri on maustettu suomalaisilla ruusun terälehdillä ja ruusukaali persiljalla ja omenalla. Annoksen lisäkkeiden oli sääntöjen mukaan oltava vegaanisia.
– Suomi teki tyylilleen uskollisesti selkeää, yksinkertaista ja tyylikästä. Suomi ja Norja olivat ainoat, jotka tarjosivat viiriäisenrinnan kokonaisena. Se oli selkeä etu; useat maat sortuivat ylityöstämiseen, josta ei ollut lopputuloksen kannalta mitään hyötyä. Suomen joukkueen valmistustapa sopi viiriäiselle täydellisesti. Maun perusteella arvioin Suomen kolmen parhaan joukkoon ennen tulosten julkistamista, kertoo Suomen tuomari, liha-annokset maistellut Sami Rekola.
– Maailman huippukilpailun tarkoitus on kehittää ja koetella huippugastronomian rajoja . Se korostuu erityisesti presentaatiossa ja tekniikoissa – tällä tasolla huippujen maut ovat aina poikkeuksetta kunnossa, Rekola sanoo. Viiriäisen tarjoiluvadin suunnittelivat ja toteuttivat kuvanveistäjä, muotoilija Pekka Paikkari ja lasitaiteilija, muotoilija Markku Salo. Vadin keskeltä kohoaa laulupuu, jonka oksilla viiriäinen esiteltiin. Teräksestä valmistetun tarjoiluvadin pinnan leikkaa lasinen joki, jonka spiraalimainen elementti on vapaasti puhallettua ja muotoiltua lasia.
Suomen matka jatkuu kohti Lyonissa kesäkuussa 2021 pidettäviä loppukilpailuja. Joukkue jatkaa kilpailukautta ja harjoittelua alkuvuodesta, kun loppukilpailun pakolliset raaka-aineet ilmoitetaan.